Juha Pajari, TtM, yliopisto-opettaja, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto juha.pajari@uef.fi
Hanna Rouvinen, TtM, yliopisto-opettaja, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto hanna.rouvinen@uef.fi
Terhi Saaranen, professori, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto terhi.saaranen@uef.fi
Pirjo Partanen, TtT, yliopistonlehtori, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto
Päivi Kankkunen, TtT, dos., yliopistonlehtori, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto paivi.kankkunen@uef.fi
Ari Haaranen, TtT, yliopistonlehtori, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto ari.haaranen@uef.fi
Anu Nurmeksela, TtT, yliopistonlehtori, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto anu.nurmeksela@uef.fi
Hannele Turunen, professori, hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto
hannele.turunen@uef.fi
Artikkelissa kuvataan Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen terveystieteiden maisterin opintoihin sisältyvän Projekti- ja asiantuntijuusharjoittelu -opintojakson verkko-oppimisympäristön kehittämistyön kokemuksia. Lisäksi kuvataan digitaalisen teknologian integroimista verkko-oppimisympäristöön.
Digitaalisella teknologialla artikkelissa tarkoitetaan digitaalisia sisältöjä. Näitä ovat verkkosivustot ja verkkoalustat, multimediasisällöt (teksti, kuva, ääni, video), oppimateriaalit, pelit ja kyselyt, palvelut, sovellukset ja ohjelmat, virtuaaliset oppimisympäristöt sekä sosiaaliset verkostot. (Punie & Redecker, 2017.) Opintojaksoa kehitettäessä kokeiltiin rohkeasti erilaisten digitaalisten sisältöjen laatimista yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.
Johdanto
Suomalaisessa työelämässä projektitoiminta on ollut vakiintunutta jo 1970-luvulla (Silfverberg 2007). Projektinomainen työskentely nykypäivän työelämässä on lisääntynyt jatkuvasti, ja monet työtehtävät muodostuvat projektien ympärille (Autio, Koivula, Joronen & Rantanen, 2016; Mäntyneva, 2016; Ruuska, 2012).
Projektityöskentelyn vaatimien teoreettisten periaatteiden, menetelmällisten ratkaisujen ja systemaattisten toimintatapojen ymmärtäminen on tärkeää laadukkaan projektityöskentelyn mahdollistamiseksi (Kymäläinen, Lakkala, Carver & Kamppari, 2016). Lisäksi monipuolistuvat ja kehittyvät, arkeen ja työelämään integroituvat digitaaliset teknologiat vaativat jatkuvaa digitaalisen osaamisen kehittämistä. Puhutaan digitaalisuudesta ja työelämän murroksesta, jotka mahdollistavat uuden, entistä mielekkäämmän, mutta myös vaativamman työn rakentumisen. Samaan aikaan digitaalisuus voi rikastuttaa opetusta ja tukea oppimista mahdollistaen erilaisten oppijoiden huomioimisen. (Punie & Redecker, 2017; Toiminen, 2017.)
Yliopistosta valmistuvat terveystieteiden maisterit toimivat opetuksen, johtamisen, tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijatehtävissä. Erilaiset määräaikaiset kehittämis- ja tutkimushankkeet kuuluvat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden työtehtäviin. (Autio ym., 2016; TerOpe-kärkihanke ym., 2019.) Projektityöskentelyn hallitseminen ja digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen ovat nykypäivänä välttämättömiä taitoja. Siksi yliopisto-opintojen yhtenä tavoitteena on projektityöskentelyn perusvalmiuksien kartuttaminen sekä digitaalisten teknologioiden integroiminen opetukseen ja oppimiseen. Digitaalisia teknologioita hyödynnetään esimerkiksi verkko-oppimisympäristöissä. (Mäntyneva, 2016; Punie & Redecker, 2017.) Digitaalisuus korkeakoulutuksessa nähdäänkin oleellisena osana korkeakoulujen toimintaympäristöä ja tulevaisuuden osaamistaitoja (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017).
Opintojakson verkko-oppimisympäristön kehittämisen tarve
Projekti- ja asiantuntijuusharjoittelu -opintojakson kehittämistarve nousi esille edellä kuvatussa työelämän muutoksessa ja opiskelijapalautteessa. Opintojakso sijoittuu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen pääaineen terveystieteiden maisterin opintojen loppuvaiheeseen suuntautumisvaihtoehdon mukaan 8–12 opintopisteen laajuisena. Opiskelijat opiskelevat opintojaksoon liittyvän projekti- ja asiantuntijuusharjoittelun yliopiston yhteistyöorganisaatioissa ja laativat projekti- ja harjoittelusuunnitelmat sekä loppuraportit.
Opiskelijat ovat palautteissaan toivoneet opintojakson yksilöllisempää opiskelumahdollisuutta, mikä mahdollistaisi joustavamman valmistumisen. Esimerkkinä tästä ovat opiskelijat, joiden muut opinnot valmistuivat vuodenvaihteessa, mutta kyseisen opintojakson pakollinen seminaari kevätlukukaudella aiheutti ylimääräisiä järjestelyjä. Aikaisempina vuosina oppimateriaali sijaitsi useammassa digitaalisessa alustassa (Moodle ja SharePoint), ja materiaali koettiin vaikeasti hyödynnettäväksi, koska se ei ollut helposti löydettävissä. Sisältöön opiskelijat esittivät selkeitä kehitysehdotuksia, muun muassa projektityön käsitteiden tarkempaa kuvaamista ja uutena sisältönä projektityöhön liittyvän rahoitusosion.
Opiskelijat toivoivat digitaalisten ratkaisujen luovempaa ja laajempaa hyödyntämistä. Ehdotuksissa tuotiin esille erilaisia digitaalisia materiaaleja, kuten videoluentoja ja verkosta löytyvää kirjallisuutta. Palautetta annettiin myös opintojakson kokonaisuuden ja materiaalien loogisesta esittämisestä verkkoympäristössä. Lisäksi toivottiin etäopiskelun mahdollisuutta. Opintojakson opettajien vaihtuessa opintojakson toteutustavat ja yleiset ohjeistukset koettiin epäyhtenäisiksi. Koulutuksen kehittämiseksi ja sen laadun varmistamiseksi aloimme pohtia, kuinka vastata arvokkaaseen opiskelijapalautteeseen (ks. Kuivila & Kääriäinen, 2018).
Opintojakson verkko-oppimisympäristön kehittäminen
Hoitotieteen laitokselle perustettiin työryhmä, joka aloitti opintojakson kehittämistyön ideoinnin keväällä 2019. Työryhmä koostui opintojakson opettajista ja laitoksemme henkilöstöstä, kehittämistyöhön palkatusta projektityöntekijästä ja opintojaksolle osallistuneesta terveystieteiden maisteriopiskelijasta. Itä-Suomen yliopiston myöntämä oppimisympäristöjen kehittämisraha mahdollisti kehittämistyön. Sen aikana päivitettiin opintojakson oppimateriaalit uusimpaan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Lähtökohtana oli oppimateriaalin tutkimusperusteisuus.
Näyttöön perustuva osaaminen on keskeistä sosiaali- ja terveysalalla (Saunders, Gallagher‐Ford, Kvist & Vehviläinen‐Julkunen, 2019; TerOpe-kärkihanke ym., 2019). Kehittämistyön suunnittelun aikana ja oppimateriaalin tuottamisessa hyödynnettiin työelämän asiantuntijoiden osaamista ja kokemuksia projektityöskentelyn eri osa-alueilta, kuten rahoituksen, yrittäjyyden ja projektityöskentelyn eri roolien näkökulmista. Yhtenä tavoitteena oli ideoida, kuinka voidaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja mahdollisimman monipuolisesti verkko-oppimisympäristössä. Tässä yhteistyötä tehtiin yliopiston tietotekniikka- ja opintopalveluiden henkilöstön kanssa. Heiltä saatiin ehdotuksia ja tietoa digitaalisista mahdollisuuksista opintojakson toteutukseen.
Opintojakson verkko-oppimisympäristöksi valittiin DigiCampus-oppimisympäristön Moodle. Tähän päädyttiin, koska DigiCampus on uusi ja vastikään kehitetty, korkeakoulujen yhteinen oppimisympäristö. DigiCampuksessa on korkeakoulujen yhteisiä opintojaksoja, kaikille avoimia opintojaksoja (esim. MOOC-verkkokurssit) sekä korkeakoulujen omia opintojaksoja (DigiCampus, 2020). Tämä verkko-oppimisympäristö vastasi kehittämistyömme tavoitteisiin, ja HAKA-kirjautuminen mahdollisti Projekti- ja asiantuntijuusharjoittelu -opintojakson yhteistyökumppaneiden osallistumisen opintojaksolle. (DigiCampus, 2020.)
Kehittämistyön verkko-oppimisympäristö valmistui kesällä 2019. Verkko-oppimisympäristö esitestattiin ennen opintojakson käynnistymistä. Esitestauksen toteuttivat kaksi terveystieteiden maisteriopiskelijaa ja kaksi tohtorikoulutettavaa. Esitestauksen jälkeen opintojaksoa kehitettiin palautteiden mukaisesti.
Valmis opintojakso Moodle-ympäristössä koostuu eri osioista. Osiot suunniteltiin opintojakson tavoitteiden mukaisesti huomioiden opiskelijoiden eri suuntautumisvaihtoehdot. Näin opiskelijat näkevät vain itselleen kohdistetut osiot sisältöineen. Tämä toteutettiin hyödyntämällä Moodlen ryhmätoimintoa.
Opintojakson osiot sisältävät yleistä tietoa opintojaksosta ja sen opiskelutavoista, projektityöskentelyä käsittelevää oppimateriaalia aihealueittain sekä opintojakson sisältämät oppimistehtävät. Opiskelijat etenevät näissä osioissa itsenäisesti. Opiskelujen etenemistä seuraava työkalu selkeyttää opiskelua eri osioissa. Samalla opintojakson opettajat pystyvät seuraamaan opiskelijoiden edistymistä opintojaksolla.
Opintojakson verkko-oppimisympäristön oppimateriaaleissa ja oppimistehtävissä sekä muissa sisällöissä sovellettiin digitaalisia sisältöjä (taulukko 1). Näitä hyödyntämällä haluttiin monipuolistaa opintojakson oppimateriaalia, oppimistehtäviä ja sisältöjä. Lisäksi tavoitteena oli havainnollistaa opiskelijoille esimerkinomaisesti, kuinka digitaalisia sisältöjä voi soveltaa opetuksessa ja oppimisessa, sekä mahdollisesti lisätä kiinnostavuutta opintojakson aihealueisiin. Oppimateriaalia koostettiin käyttämällä esitysgrafiikkaohjelmaa, animaatiovideota, videotallenteita ja videoluentoja sekä podcasteja ja blogitekstiä. Lisäksi oppimistehtävissä hyödynnettiin interaktiivisia tehtäviä ja kuvia sekä reflektoivia ja vuorovaikutteisia tehtäviä.
Kehittämistyössä toteutetun Projekti- ja asiantuntijuusharjoittelu -opintojakson verkko-oppimisympäristöön sisältyivät projektityöskentelyn teorian opiskelu, opiskelijoiden vuorovaikutteinen työskentely, tehtävien (mukaan lukien projektisuunnitelma ja loppuraportti) palauttaminen ja opintojakson ohjeistus. Käytännön harjoittelujaksot toteutettiin työelämäyhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Taulukko 1. Digitaaliset sisällöt opintojakson verkko-oppimisympäristössä
Opintojakson ja verkko-oppimisympäristön palaute ja arviointi
Palautteen kerääminen opintojaksolla aloitettiin opintojakson alkaessa. Palautetta saatiin lukuvuonna 2019–2020 pääosin opiskelijoilta, ja sen avulla haluttiin kehittää opintojaksoa vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Lisäksi haluttiin arvioida opiskelijoiden tämänhetkistä osaamista ja mahdollistaa osaamisen kehittymisen arviointi opintojakson lopussa. Opiskelijoiden antama ensimmäinen palaute saatiin alkukyselystä opintojakson aloitusseminaarissa syksyllä 2019. Alkukyselyssä kysyttiin opiskelijoiden odotuksia ja tavoitteita opintojaksolle. Alkukyselyn tulokset osoittivat, että opintojakso koettiin mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi. Valtaosa opiskelijoista aloitti opintojakson innostunein ja avoimin mielin, uutta osaamista odottaen. Osa opiskelijoista oli myös jo pohtinut opintojakson sisältämää harjoittelua.
Palautteen keräämistä jatkettiin opintojakson aikana verkko-oppimisympäristössä osioittain, ja näissä osioissa hyödynnetyistä digitaalisesta sisällöstä pyydettiin palautetta. Palautteessa kysyimme, miten erilaiset digitaaliset sisällöt tukivat oppimista (asteikko: ei ollenkaan, heikosti, tyydyttävästi, hyvin, erinomaisesti, en osaa sanoa). Digitaalisista sisällöistä hyvin tai erinomaisesti oppimista tukivat videoluento, PowerPoint-diaesitykset, interaktiivinen tehtävä ja Doodly -animaatiovideo. Heikoimmin oppimista tukevaksi koettiin 360° kuva, blogiteksti ja podcast (taulukko 2).
Taulukko 2. Digitaalinen sisältö tuki oppimista
Keväällä 2020 opintojakson päätteeksi keräsimme opiskelijoilta loppupalautetta opintojakson verkko-oppimisympäristön toteutuksesta kokonaisuutena. Loppupalautteesta emme saaneet riittävästi vastauksia raportoitavaksi, mikä johtui osittain keväällä alkaneesta koronaepidemiasta ja sen vaikutuksesta myös opiskelijoiden opintoihin. Jatkoimme palautteen keräämistä lukuvuoden 2020–2021 aikana. Opintojakson aikana saimme kehitysideoita opintojakson opettajilta, ja palautetta kerätään heiltä myös jatkossa. Palautteita käytetään opintojakson verkko-oppimisympäristön toteutuksen, materiaalien ja digitaalisten sisältöjen sekä oppimisen ja opetuksen arviointiin ja kehittämiseen.
Pohdinta
Opintojakson alkamisen jälkeen lukuvuonna 2019–2020 ensimmäiset kokemukset verkko-oppimisympäristöstä olivat pääosin myönteisiä niin opiskelijoiden kuin opettajien näkökulmasta. Opintojakson opettajille opiskelijat toivat esille myönteisenä palautteena mahdollisuuden aloittaa opintojakso joustavammin esimerkiksi kesällä. Kuitenkin olemme kehittäneet opintojaksoa edelleen. Alussa uusi DigiCampuksen ympäristö lisäsi tarvetta ohjaukseen opintojakson Moodle-verkko-oppimisympäristön löytämiseksi ja siellä toimimiseksi. Jatkossa opintojakso on tarkoitus toteuttaa entistä joustavammin verkko-opintoina yhtä lähipäivää ja yhteistyöorganisaatiossa toteutettavaa projekti- ja asiantuntijuusharjoittelua lukuun ottamatta.
Alun kokemusten jälkeen ohjeistusta opintojakson suorittamiseen oli syytä tarkentaa. Erityisesti oppimistehtävien suoritusjärjestyksen on todettu edistävän opiskelijan itseohjautuvuutta ja näin oppimista verkkoympäristössä (Immonen & Veinio, 2019). Tämän huomioiden on opintojakson verkko-oppimisympäristössä ohjeistusta ja oppimistehtävien sisältöä pyritty monipuolistamaan animaatiovideoilla ja kirjallisilla ohjeilla. Yksi keino lisätä ohjeistusta voisi myös olla opettajan tallentama videoluento opintojakson toteutuksesta. Lisäksi opintojaksolla on lukuvuosittain noin 70 opiskelijaa ja jokaisella opiskelijalla on koulutussuuntauksen tai projektiharjoittelun aiheen mukaan nimetty ohjaava opintojakson opettaja.
Verkko-oppimisympäristössä osa opiskelijoiden tehtäväpalautuksista oli suunniteltu verkko-oppimisympäristön yhteiselle palautusalueelle. Tämä oli tietoinen valinta vertaisarvioinnin näkökulmasta, mutta alun kokemusten perusteella tämä toi haastetta opettajille oman opiskelijaryhmän palautusten seuraamiseen. Nyt jatkossa tehtävät palautetaan ohjaavan opettajan mukaan nimetyille alueille. Lisäksi opintojaksolla opiskelijat tekivät vertaisarvioinnit Moodlen keskustelualueella toistensa laatimista projektisuunnitelmista. Suunnitelmien arvioinnissa käytettiin verkko-oppimisympäristössä kerrottua kriteeristöä. Alun kokemusten perusteella vertaisarviointi jätettiin pois. Suurimpana haasteena koettiin opintojakson joustavaan opiskeluun liittyvä vertaispalautteen oikea-aikainen toteutuminen. Vertaisarvioinnissa käytettävä kriteeristö olisi voitu muotoilla vielä konkreettisemmin ohjeistamaan opiskelijoiden vertaisarviointia.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella hyödyntämistämme digitaalisista sisällöistä osan koettiin tukevan oppimista tyydyttävästi tai heikosti tai ei ollenkaan. Tähän tulokseen on voinut vaikuttaa se, että digitaalisia sisältöjä hyödynnettiin verkko-oppimisympäristössä pedagogisesta näkökulmasta eri tavoin. Oppimateriaalia ja digitaalisen sisällön hyödyntämistä tarkastelemme myöhemmin vielä laajemmin opiskelijoilta saatavan loppupalautteen perusteella.
Digitaalisiin palveluihin liittyvien saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyi vuonna 2019. Nämä vaatimukset ohjaavat osaltaan digitaalisten materiaalien tuottamista. Kehittämämme verkko-oppimisympäristön tulevissa päivityksissä olisikin arvioitava myös saavutettavuuden toteutumista. Saavutettavuusvaatimusten mukaisesti voimme jatkossa kriittisesti tarkastella muun muassa teknistä toteutusta ja helppokäyttöisyyttä sekä käyttämiämme fontteja ja värejä. Videoihin voimme päivityksen yhteydessä lisätä tekstitykset ja kuvituksiin alt-tekstit. (Saavutettavuus, 2020.)
Kokemuksemme mukaan työelämäyhteistyön merkitys oppimisympäristön kehittämiselle on tärkeä. Yliopiston tietotekniikka- ja opintopalveluista saimme tietoa ja vinkkejä digitaalisista teknologioista ja niiden hyödyntämisestä opintojakson verkko-oppimisympäristössä. Yhteistyön merkitys korostui yliopiston ulkopuolisten työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tuotimme yhteistyössä videoluentoja opintojakson verkkoympäristöön projektityöskentelyn eri osa-alueista ja saimme materiaalia oppimistehtävään. Yhteistyökumppaneiden näkemykset edistivät ideointia. (Silfverberg, 2007.)
Vuorovaikutus-, yhteistyö- ja verkosto-osaaminen ovat osaamisalueita, joita vaaditaan nykyisessä ja tulevaisuuden työelämän asiantuntijatehtävissä (TerOpe-kärkihanke ym., 2019). Yhteistyöstä saimme intoa haastaa itsemme jatkamaan yhteistyötä, vaikka se vaatii lisää työn resurssointia. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille myönteisiä kokemuksia digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä verkko-oppimisympäristössä nyt ja tulevaisuudessa. Myönteiset kokemukset digitaalisen teknologian käyttöönotosta edesauttavat oman osaamisen kehittämistä digitaalisten teknologioiden käyttämiseksi (Christensen & Knezek, 2018). Oman jatkuvan oppimisen myötä ja omaa osaamista hyödyntäen digitaalinen osaaminen voi näin lisääntyä myös työyhteisössä (Yu, Lin & Liao, 2017). Uskomme, että näitä kokemuksia kehittämistyöstämme voi hyödyntää laajemminkin opetuksen kehittämisessä. Kehitystyömme keskeinen tulos on, että apua ja ohjeita verkko-oppimisympäristöjen sisältöjen tuottamiseen ja kehittämiseen sekä digitaalisen teknologian käyttöön ottamiseksi on runsaasti saatavilla eri verkostoista. Opettajan roolina on lähteä rohkeasti ideoimaan ja kokeilemaan yhdessä kollegoiden kanssa.
Lähteet
Autio, E., Koivula, M., Aho, A. L., Joronen, K. & Rantanen, A. (2016). Näyttöön perustuvan hoitotyön vahvistaminen terveydenhuollossa projektien avulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0332-7
Christensen, R. & Knezek, G. (2018). Reprint of readiness for integrating mobile learning in the classroom: Challenges, preferences and possibilities. Computers in Human Behavior, 78, 379–388. Saatavilla https://doi.org/10.1016/j.chb.2017.07.046
DigiCampus. (30.1.2020). Saatavillaa https://digicampus.fi/
Immonen, V. & Veinio, J. (2019). Aikataulutettu vai omaan tahtiin suoritettava verkkokurssi? Kahden erilaisen suoritustavan vertailututkimus. Yliopistopedagogiikka 26(2), 56–64. Saatavilla https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/06/19/aikataulutettu-omaan-tahtiin-verkkokurssi/
Kuivila, H. & Kääriäinen, M. (2018). Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi. Teoksessa T. Saaranen, M. Koivula, H. Ruotsalainen, C. Wärnå-Furu & L. Salminen (toim)., Terveysalan opettajan käsikirja (2., uud. laitos, s. 271–285). Helsinki: Tietosanoma.
Kymäläinen, H.-R., Lakkala, M., Carver, E. & Kamppari, K. (2016). Opas projektityöskentelyyn. Tieteestä toimintaa -verkoston julkaisu 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160099/Opas_projektity%c3%b6skentelyyn_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mäntyneva, M. (2016). Hallittu projekti: Jäntevästä suunnittelusta menestykselliseen toteutukseen. Helsinki: Kauppakamari.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Saatavilla https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030
Punie, Y. & Redecker, C. (toim). (2017). European framework for the digital competence of educators: DigCompEdu. JRC Science for Policy Report. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Saatavilla https://doi.org/10.2760/159770
Ruuska, K. (2012). Pidä projekti hallinnassa: Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus (7. painos). Helsinki: Talentum.
Saavutettavuus. (30.1.2020). Tietoa saavutettavuudesta. Saatavilla https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/
Saunders, H., Gallagher‐Ford, L., Kvist, T. & Vehviläinen‐Julkunen, K. (2019). Practicing healthcare professionals’ evidence‐based practice competencies: An overview of systematic reviews. Worldviews on Evidence-Based Nursing, 16(3),176–185. Saatavilla https://doi.org/10.1111/wvn.12363
Silfverberg, P. (2007). Ideasta projektiksi: Projektinvetäjän käsikirja. Helsinki: Edita.
TerOpe-kärkihanke., Mikkonen, K., Koivula, M., Sjögren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Kuivila, H.-M., Lähteenmäki, M.-L., Koskimäki, M., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Saaranen, T., Sormunen, M., Kokkonen, K.-M., Kiikeri, J., Salminen, L., Ryhtä, I., Elonen, I. & Kääriäinen, M. (2019). Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen. Oulu: Oulun yliopisto. Saatavilla http://urn.fi/urn:isbn:9789526224794
Toiminen, M. (2017). Välähdyksiä tulevasta. Sitra. Tela. Mindmill Network. Multiprint. Helsinki. Saatavissa https://media.sitra.fi/2017/05/31114649/va%CC%88la%CC%88hdyksia%CC%88_tulevaisuudesta_FINAL.pdf
Yu, T.-K., Lin, M.-L. & Liao, Y.-K. (2017). Understanding factors influencing information communication technology adoption behavior: The moderators of information literacy and digital skills. Computers in Human Behavior, 71, 196–208. Saatavilla https://doi.org/10.1016/j.chb.2017.02.005